<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=154801&amp;fmt=gif">


Matti Torkkeli on perehtynyt Lean-filosofiaan ja sen luotsaamiseen yritysten strategioihin - aina käytännön prosesseihin saakka. Lean-konsultoinnista ja toimitusketjujen kehittämisen parissa hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus. Nyt Matti johtaa ValueSourcen konsultointiliiketoimintaa ja tuo oman osaamisensa yritysten käyttöön. Matti on vakuuttunut, että Lean tuo lisäarvoa erityisesti toimitusketjun kehittämiseen, mutta miksi ja miten?  

 

Mitä Lean-ajattelu on? 

Lean on ajattelutapa, jolla korostetaan yrityksen asiakkaalle tuottamaa arvoa. Hyvin yksinkertaistettuna: vain se on keskeistä toiminnassa, mikä on arvokasta myös ostavalle asiakkaalle. Asiakasnäkökulma on siis Leanissa hyvin vahva. Lean perustuukin jatkuvaan kehittämiseen, lisäarvon tuottamiseen ja toisaalta turhien vaiheiden ja hukkien karsimiseen. Lean käy läpi kaikki yrityksen liiketoimintaprosessit - myös hankinnan ja toimitusketjun kehittämisen. Lean-filosofian juuret ovat autoteollisuudessa ja kehitetty Toyota Production Systemin (TPS) periaatteiden pohjalta. 

 

“Minusta Lean on ennen kaikkea ajattelutapa, joka pitää sisällään keskeisiä periaatteita. Lean tuo myös monesti uuden tulokulman, josta asioita katsotaan. Liian usein Lean ajatellaan menetelmänä, joka otetaan käyttöön ja jolla saadaan toiminta muuttumaan. Itse haluan korostaa, että Lean on tapa toimia ja erityisesti tapa johtaa."

-  Matti Torkkeli 

 

Leanissa keskeistä on halu luoda organisaatioon jatkuvan parantamisen kulttuuri, osallistaa koko organisaatio ja antaa henkilöstölle mahdollisuus asioiden kehittämiseen. Torkkelin mukaan Lean-ajattelun tulisi olla organisaation keskiössä, strategiaan linkitettynä toimintaperiaatteena.

 

Leanissa kaikki lähtee asiakkaasta

Leanin oppien mukaan meidän on opittava näkemään oma toimintamme asiakkaan näkökulmasta, sillä loppupeleissä asiakas tekee valintoja ja tuo rahat taloon. Siksi on tärkeää tunnistaa yrityksessä ne toiminnot, jotka oikeasti tuottavat arvoa asiakkaalle. Mikä on meidän arvoketju? Arvoketju on käytännössä prosessi jolla on alku ja loppu sekä kaikki aktiviteetit mitä näiden välillä tapahtuu. Arvoketjun ohessa opimme tunnistamaan yrityksen hukkatoiminnot - joita jokaisesta organisaatiosta aina löytyy, ja voimme keskittyä niiden poistamiseen. Leanissa hukat ovat asioita, jotka vievät aikaa sekä aiheuttavat kustannuksia, mutta eivät hyödytä asiakasta. 

Leanissa puhutaan joskus seitsemästä hukkatoiminnosta, mutta Matti kannattaa kahdeksan hukan periaatetta. Tuo kahdeksas hukka on organisaation osaamisen käyttämättömyys. "Ihmisten osaamisesta hyödynnetään usein valitettavan vähän. Kuitenkin henkilö, joka työn tekee, on varmasti myös paras kehittämään tehtäväänsä, jos siihen vain annetaan mahdollisuus."   

 

Mitä Lean tuo hankintaan ja toimitusketjujen kehittämiseen?

Suomessakin on hyviä kokemuksia Leanista hyvinkin erilaisista organisaatioista: valmistavasta teollisuudesta aina terveydenhuoltoalaan ja pieniinkin yrityksiin. Tänä päivänä erityisesti kaupungit ja kunnat ovat aktivoituneet kehittämään Leanin periaatteiden pohjalta toimintaansa. Matti Torkkeli muistuttaa, ettei Lean ole sama asia joka organisaatiossa. "Tärkeintä on sisäistää Leanin keskeiset periaatteet ja miettiä sen jälkeen, mitä tämä tarkoittaa juuri meidän yrityksessämme / organisaatiossamme. Jokaisen yrityksen tulee luoda oma polkunsa Leanissa. Sen avulla voidaan parantaa asiakaspalvelukykyä ja luoda näin mahdollisuudet kasvaa sekä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. "

Torkkelin mukaan Lean tuo toimitusketjuun valtavasti positiivisia vaikutuksia:


Toimitusaika:  On esimerkkejä, joissa toimitusaika on voitu jopa puolittaa.
Laatu:  Kun systemaattisesti viedään eteenpäin standardoituja toimintamalleja, laatu paranee.
Joustavuus:  Kun toimitusajat lyhenevät, voidaan reagoida nopeammin asiakkaiden tarpeisiin.
Resurssit  Tavoite on tuottaa samalla, olemassa olevalla resurssimäärällä enemmän ilman, että kenenkään tarvitsee juosta.
Jatkuva kehitys:  Vierivä kivi ei sammaloidu, pysytään hereillä muuttuvassa ympäristössä ja osallistetaan henkilöstö kehittämiseen.
Kilpailukyky:  Tuotetaan tehokkaasti sitä lisäarvoa asiakkaalle, josta asiakas on valmis maksamaan - ei muuta.
Henkilöstön hyvinvointi:  On olemassa paljon tutkimuksia, jotka osoittavat Leanin parantavan henkilöstön hyvinvointia.


“Tarkoitus ei ole juosta kovempaa vaan kävellä lyhyempi matka.”   -    Taichi Ohno / Toyota Productions Systems / Lean filosofiasta

Hankintatoimessa kannattaa lähteä liikkeelle strategiasta ja johtamisesta, sillä ne ohjaavat kaikkea toimintaa. Strategia määrittää, esimerkiksi miten miten joustava toimitusketjusta halutaan. Helposti materiaalihankinnoissa saatetaan mennä halvimman hinnan perässä, jolloin hankinnat usein ohjautuvat Aasiaan. Tämä taas merkitsee toimitusketjun ja aikaperspektiivin kasvua. Varastoja on pakko kasvattaa, ja sitä kautta taas kustannukset kasvavat. Kaikki varastossa ei tietenkään ole hukkaa, mutta ylimäärä on. Mikä on kokonaisetu?  Osaoptimointiinkin haksahdetaan helposti etenkin isoissa yrityksissä. Jos toimitusketjun alkupäässä pyritään vaikka säästämään 5 minuuttia aikaa yksittäisessä toiminnossa, voi se tarkoittaa sitä, että myöhemmin käytetään 5 tuntia enemmän aikaa hukkatoimintoina. 

 

"Leanin lähtökohtana EIVÄT ole henkilöstövähennykset"   - Matti Torkkeli

 

Kehitys kumpuaa avoimesta ilmapiiristä

On hyvä huomata, että Leanin lähtökohtana eivät ole henkilöstövähennykset, vaikka resurssien käytön tehostamisella henkilöstön työaikaa vapautuukin.  Saavutettu "ylimääräinen aika" voidaan käyttää kapasiteetin kasvattamiseen ja / tai toiminnan edelleen kehittämiseen. Kun nämä perusteet käydään selkeästi läpi ja ihmiset ymmärtävät ,mistä Leanissa on kysymys, on vastaanotto Matin mukaan yleensä innostunutta. Tässä kehityksessä ei ole kysymys siitä, että joku tekisi jotain väärin. Tärkeintä on kysyä miksi ja miten me toimimme. 

 

"Aina kun on avoin ilmapiiri, kehitys lähtee vauhtiin", Matti toteaa.

 

Mistä Lean-prosessi toimitusketjujen kehittämisessä aloitetaan?

Lean-prosessi aloitetaan keskusteluista johdon kanssa - konsernijohdon tai vaikka tuotanto-organisaation johdon kanssa. Haluamme tietää mitä yritys haluaa ja mitä se tavoittelee. "Haluan johdon sitoutumisen aina ennen liikkeelle lähtöä", toteaa Matti kokemuksistaan oppineena. Seuraavana vuorossa on tiedonjako eli mitä Lean tarkoittaa ja etenkin, mitä se EI tarkoita. Lisäksi sovitaan tapa, jolla asioista kommunikoidaan ja tehdään aidosti hyvä kommunikointisuunnitelma sekä suunnitelma, miten liikkeelle lähdetään.

 

"Olen törmännyt paljon asenteeseen, että Leania “ollaan kokeiltu, mutta ei toimi meillä” -mentaliteettiin. Näissä tapauksissa on usein lähdetty viemään asioita väärällä tavalla - vaikka työkalut edellä ja työnnetty asiaa organisaation. Ihmisten osallistaminen on jäänyt tekemättä."  -  Matti Torkkeli

 

Toimitusketjuissa on luontevaa lähteä liikkeelle tuotannosta ja laajentaa siitä ulospäin eri funktioihin. Valitaan joku hallitun kokoinen prosessi, jota tarkastellaan tarkemmin. Kehitystoimia viedään eteenpäin esimerkiksi Arvokartoitus-tekniikalla. Yhdessä osallistujien kanssa puramme nykytilaa siitä, miten yrityksessä toimitaan ja luomme kuvaa miten voitaisiin toimia. Samalla tunnistetaan hukkatoimintoja ja kipupisteitä sekä luodaan kehittämisen polku sekä konkreettinen toimenpidelista. Tämä kuva on tärkeä luoda yhdessä organisaation kanssa. On myös ymmärrettävä, että kyseessä on muutos, joka vaatii aikaa ja jota tulee johtaa. Johtamisessa on huomioitava ihmiset muutoksen keskellä, ja annettava tukea uuden ajattelutavan omaksumiselle. Tärkeää on myös ymmärtää miten nykytilan toimintaa ja prosessia mitataan, ja tukeeko se Arvoketju -ajattelua. Konkreettiset tulokset ja yhdessä tekeminen innostavat jatkamaan, ja on myös erittäin tärkeää, miten organisaation johto näkyy lattiatasolle.  (Yksi Leanin tärkeistä periaatteista: Gemba=mennään tapahtumien äärelle)  

Lean ei ole koskaan powerpoint-harjoitus vaan käytännön tekemistä, jolla ei haeta pikavoittoja, vaikka niitä usein tuleekin. "Olen törmännyt paljon asenteeseen, että leania "ollaan kokeiltu, mutta ei toimi meillä" -mentaliteettiin". Näissä tapauksissa on usein lähdetty viemään asioita väärällä tavalla - vaikka työkalut edellä ja työnnetty asiaa organisaatioon. Ihmisten osallistaminen on jäänyt tekemättä." Me haluamme ValueSourcessa auttaa organisaatioita oppimaan ja sisäistämään Lean -ajattelutavan. Ei ole yritystä tai organisaatiota, jolle Lean -ajattelutapoa ei sopisi. 

 

Konsultoinnin lisäarvo yrityksille

Kun lisäarvon tuottamisesta on puhetta, on pakko vielä kysyä, mitä lisäarvoa Matti Torkkeli voi tuoda yrityksille? 

"Uskon tuovani toisenlaista näkökulmaa monista eri ympäristöistä. En tuo välttämättä konepajateollisuuden esimerkkejä konepajalle vaan jotain ihan muuta. Haluan tuoda uutta ajattelutapaa ja tukea sen viemistä käytäntöön. Samalla voin tehdä monia kysymyksiä "ulkopuolisen" silmin ja tukea organisaatiota tuomaan rohkeasti esiin omia näkemyksiään. Yksi lisäarvo on puolueettoman osapuolen tuominen mukaan. Yrityksissä voi olla kitkaa ja kaikenlaista historiaa. Me katsomme aina asioita kokonaisuuden näkövinkkelistä ja tuemme muutosta. 

Voimme auttaa yritystäsi: 

  • Yritysten ja organisaatioiden toiminnan tuottavuuden parantamisessa
  • Lean-ajattelun omaksumisessa ja kohdentamisessa kulloiseenkin ympäristöön
  • Uusien toimintatapojen ja -mallien luomisessa ja implementoinnissa yhdessä organisaation kanssa
  • Konsultointihankkeiden käytännönläheisessä ja tehokkaassa läpiviennissä

Jo pienellä alulla päästään tosi hyvin vauhtiin ja tosi isoihinkin muutoksiin. Kehitysprojektin koko suhteutetaan aina yrityksen tarpeeseen ja organisaation kykyyn viedä muutosta eteenpäin. Hyvin nopeastikin on mahdollista löytää asioita, joita voidaan muuttaa ja saada aikaan todellisia muutoksia - ja myös tuloksia. 

 

Matti-Torkkeli-bw


  Matti Torkkeli,

  ValueSourcen Konsultointiliiketoiminnasta vastaava johtaja

  Puh   0407478304

 

 

 

 

 



Tilaa blogi: