Yrityksille elintärkeiden hyödykkeiden hintojen kallistuminen ja voimakas vaihtelu sekä valuuttakurssimuutokset ja inflaatio tämän päivän haastavissa markkinaolosuhteissa ovat luoneet monilla eri toimialoilla vaikeat taloudelliset raamit liiketoiminnan harjoittamiseen.
Hyödykkeiden hinnanvaihtelut ovat pitkälti yrityksen kontrollin ulkopuolella, mikä johtuu markkinoiden kysynnän ja tarjonnan voimasta. Yritykset ovatkin alttiita hyödykkeiden hintariskille ostaessaan tarvitsemiaan hyödykkeitä raaka-aineiksi tai komponenteiksi niin suorissa tuotannollisissa hankinnoissa kuin epäsuorissakin hankinnoissa. Hintamuutosten negatiivisia vaikutuksia on kuitenkin mahdollista vähentää kehittämällä ja käyttämällä strategioita, jotka auttavat hallitsemaan hankintoja entistäkin paremmin.
Lotta Ylitalo on käsitellyt hyödykehintariskin hallintaa valmistavan teollisuudenalan yritysten hankinnoissa keväällä valmistuneessa Turun kauppakorkeakoulun pro gradu -tutkielmassaan. Aihe on hyvinkin ajankohtainen, sillä reilun parin vuoden aikana markkinatilanteessa on tapahtunut järisyttäviä muutoksia, joihin yritysten on tärkeää pystyä sopeutumaan.
Tässä blogitekstissä perehdymme hyödykehintariskiin käsitteenä ja pohdimme Lotan gradun avulla, millaisia riskejä yritykset kohtaavat hyödykkeiden hankinnassa ja millaisia strategioita yritysten kannattaisi käyttää minimoidakseen mahdolliset riskit.
Hyödykehintariskillä viitataan yksinkertaisesti tietyn hyödykkeen äkilliseen hinnanvaihteluun, joka voi vaikuttaa merkittävästi yrityksen talouteen ja liiketoiminnan jatkuvuuteen sekä pahimmillaan altistaa sen taloudellisen suorituskyvyn riskille. Teollisuudessa käytettäviä hyödykkeitä ovat esimerkiksi metallit, kuten teräs, alumiini, kupari ja hopea, energia maakaasun ja öljyn muodossa sekä vaikkapa maatalouden tuotteet viljasta soijapapuihin, ja näiden hyödykkeiden hinta vaihtelee markkinoiden olosuhteista riippuen.
Hintariski voi luoda haasteita yrityksen budjetointiin, tuotteiden ja palveluiden hinnoittelupäätöksiin ja yrityksen tuotteen ja/tai palvelun kokonaiskustannusrakenteeseen, ja mikäli riskiä ei oteta säännöllisesti huomioon hankinnassa, se saattaa heikentää yrityksen kilpailukykyä tai kykyä vastata asiakkaidensa vaatimuksiin. Hyödykehintariski koskettaa siis jossain määrin yrityksiä teollisuudenalasta, koosta ja hankittavasta hyödykkeestä riippumatta. Toki täytyy muistaa, että esimerkiksi metallien hinnoissa on ihan normaalistikin voimakasta vaihtelua, ja valveutuneet ja ammattitaitoiset hankinnan osaajat seuraavatkin vaihtelua jatkuvasti. On kuitenkin tosiasia, että kaikissa yrityksissä tilanne ei ole aivan tämä.
Hintariskin vaikutus on huomattava erityisesti niillä aloilla, joilla hankittavat hyödykkeet muodostavat merkittävän osan tuotteiden kokonaiskustannuksista. Jos yritys valmistaa esimerkiksi muovista tuotteita, materiaalin osuus koko tuotteen hinnasta voi lähennellä vaikkapa 70 prosenttia loppuosan ollessa muun muassa tuotannollisia kustannuksia ja laadunvalvontaa. Kun 100 tuotetusta yksiköstä 70 perustuu vain hyödykkeen hintaan, esimerkiksi 15 prosentin heittelyllä suuntaan tai toiseen voi yllättäen olla suuriakin vaikutuksia.
Tällä hetkellä osumaa ottavat kuitenkin myös sellaiset toimialat, joilla hyödykkeillä on pienempi prosentuaalinen merkitys – kun materiaalierän tai komponenttilähetyksen hinta kasvaakin yhtäkkiä eksponentiaalisesti, myös suhteellinen prosenttiosuus kuluissa kasvaa huomattavasti.
Mitkä tekijät sitten ovat syinä hinnanvaihteluun ja aiheuttavat hintariskiä? Seuraavassa tietoa hintariskin lähteistä asiantuntijoiden vastausten pohjalta.
Hintariskin lähteistä koronaviruspandemia nousi vähemmän yllättäen esille merkittävimpänä hinnanvaihtelun aiheuttajana. Pandemian nähtiin olevan osavaikuttaja usean hintariskin lähteen taustalla, mutta suoraan sen nähtiin vaikuttavan etenkin globaaleihin toimitusketjuihin, mikä loi epäsuhtaa raaka-aineiden kysynnän ja tarjonnan välille sekä raaka-ainepulaa laajalti eri hyödykeryhmissä. Tutkimuksen mukaan myös erilaisten metallien saatavuusongelmat ja huomattava hintojen nousu nähtiin keskeisenä hintariskin lähteenä, minkä lisäksi hankinta-asiantuntijat mainitsivat yleisiksi syiksi myös yllättävät sääolosuhteet sekä maiden väliset poliittiset selkkaukset.
Koronaviruspandemian iskettyä ongelmien keskiössä ovat olleet juuri toimitusvaikeudet esimerkiksi rahtiliikenteen sekä tehtaiden ja tuotantolaitosten pysähtymisen myötä. Kuitenkin – myös mainitut poliittiset selkkaukset ovat tällä hetkellä suuressa roolissa. Pandemian kurimus eroaa meneillään olevista sotatoimista siinä, että tautitilanteessa alettiin tehdä yhteistyötä ja hakea ratkaisuja vaikkapa laivaliikenteen korvaamiseksi ja vaihtoehtoisten reittien ja materiaalilähteiden löytämiseksi; sodan ollessa päällä keinot ovat paljon suppeammat, sillä yritysten mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan ja valtioiden välisiin asioihin ovat yleensä melko vähäiset. Sotatilan aiheuttamat logistiikkaongelmat ja pakotteet hämmentävät siis maailmantilanteen soppaa entisestään – yhteistyöongelmien ja kommunikaation tyrehtymisen myötä kaupallinen tekeminen on vaikeutunut merkittävästi.
Koska hyödykehintariskillä on keskeinen vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja luotettavasti rullaavaan liiketoimintaan, jokaisen yrityksen kannattaa olla tietoinen, suojaavatko yrityksen hankintastrategiat sitä hintariskiltä ja miten näitä strategioita voitaisiin tehostaa. Hintariskin aktiivinen hallitseminen on tärkeää erityisesti, kun yritys on hyvin riippuvainen hankittavasta hyödykkeestä, eikä korvaavia materiaaleja tai komponentteja ole tarjolla.
Maailmantilanteen muuttuessa radikaalisti ne yritykset, jotka ovat panostaneet hintariskin hallintaan tähtääviin strategioihin hankinnassaan, pärjäävät myös todennäköisemmin markkinoilla – ja puolestaan ne yritykset, jotka viittaavat hintariskille kintaalla, todennäköisesti oppivat sen vaikutukset vasta niiden osuessa omalle kohdalle.
Yritykset tekevät strategisen päätöksen hankinnoissaan jo siinä, millainen strategia valitaan noudatettavaksi. Gradun mukaan yritykset hyödynsivät hankintastrategioista eniten kahta menetelmää: hankinnan ajoittamista ja toimittajien vaihtamista.
Hankinnan ajoittaminen merkittävänä strategiana pitää varmasti paikkansa tänä päivänä. Kun puhutaan erityisesti hyödykkeestä, jonka hinta vaihtelee hyvinkin paljon, on tärkeää osata ennakoida hankintoja ja sitoutua esimerkiksi vuoden materiaalimäärään, mikäli kassavirta riittää ja sopimukseen muutoin päästään. Tämä edellyttää toki ymmärrystä markkinatilanteen vaihtelusta, mikä ei etenkään tällä hetkellä ole helppo tehtävä – eikä aina mahdollinenkaan.
Toimittajan vaihtaminen (supplier switching) strategisena menetelmänä tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys on jo alkujaan valinnut useamman toimittajan tietyn hyödykkeen toimittamiseen, eli käytössä on ns. useamman toimittajan politiikka (multiple supplier strategy). Näin ollen yritys voi vaihtaa toimittajaa helposti ja saada sen myötä esimerkiksi hintaetua – tällä toki on varjopuolensa, kuten esimerkiksi toimittajayhteistyön mahdollinen kärsiminen.
Mitä tulee täysin uuden toimittajan valintaan ja toimittajavaihtoon, se kuulostaa kovalta ja vaativalta toimenpiteeltä. Kuitenkin markkinatilanteen niin vaatiessa – ja erityisesti viime aikoina – se on välttämätön ratkaisu. Pitkiä yhteistyösuhteita ei kevyin perustein katkota; saatavuuden varmistamiseksi sotatilanteen tai pandemian vaikutusalueella operoiva toimija voidaan siis joutua vaihtamaan yksinkertaisesti pakon edessä.
Oman kokemuksemme perusteella yritykset ovat hakeneet aktiivisesti vaihtoehtoisia toimittajia eri markkina-alueilta. Tämä on näkynyt meillä toimeksiantoina (markkinatutkimukset ja tarjouspyyntöprosessit), ja olemmekin auttaneet rikkinäisten toimitusketjujen korjaamisessa niin raaka-aineiden kuin komponenttienkin osalta. Toimittajanvaihto sinänsä ei ole itsetarkoitus – samalla tulee tarkastella myös hankintojen suunnitelmallisuus ja pohtia, miten voitaisiin toteuttaa syvempää yhteistyötä oman toimittajakentän kanssa.
Hankintastrategioiden lisäksi yritykset hyödyntävät hankinnassa tutkimuksen perusteella yleisimmin kahta sopimusstrategiaa, hinnan kasvun siirtämistä asiakkaalle ja indeksiehtoihin sidottua strategiaa.
Ensiksi mainitussa yritys siirtää mahdollisen hinnannoususta aiheutuneen kustannuksen lopputuotteeseen, jolloin asiakas kantaa hyödykkeen hintariskin yrityksen puolesta. Jälkimmäisessä taas hintariski jaetaan myyjän ja ostajan välillä. Tämä tarkoittaa, että myyjä ja ostaja voivat sisällyttää sopimuksiin indeksiin sidottuja ehtoja sopeutuakseen hyödykkeiden hintoihin tai muihin kustannuksiin. Tällöin molempien osapuolien tulee olla yhtä mieltä hinnan mukauttamisesta sekä esimerkiksi tarkistamisen aikaväleistä. Indeksiehtojen käyttäminen soveltuukin erityisen hyvin hyödykkeisiin, joille jatkuva hinnanvaihtelu on tyypillistä.
Indeksiperusteinen strategia on luonteeltaan aika herkkä, ja oman yrityksen hankinta-asiantuntijuuden lisäksi myös yhteistyökumppanilta vaaditaan valveutuneisuutta yhteistyön onnistumiseksi. Myös tutkimuksessa indeksiehtojen hyödyntäminen hintariskin hallitsemiseksi koettiin tehokkaana keinona; toisaalta haasteeksi tunnistettiin sopivien ja maailmanlaajuisten indeksien löytäminen sekä riittävä osaamisen ja ymmärtämisen taso. Jos esimerkiksi terästehtaalle ostetaan raaka-aineita, molemmilta osapuolilta vaaditaan tarkkaa osallistumista, sovittujen steppien noudattamista ja esimerkiksi yhdessä päätetty prosentuaalinen vaihteluväli hinnanvaihtelussa.
Yrityksen tulisi olla kiinnostunut, kannattaako hyödykemateriaalia sitoa johonkin indeksiin, jolla pystytään ohjaamaan kulutusta ja hintavaihtelua. Kyseessä on siis strateginen päätös – jos hyödykkeenä on yksi ja pienempää osaa näyttelevä raaka-aine, sillä ei ole välttämättä niin suurta merkitystä.
Vaatii siis kaikkiaan yritykseltä systemaattisuutta ja kartoitusta, millainen strategia juuri omaan yritykseen sopii ja mitä se käytännön hankinnoissa tarkoittaa.
Millaisia asioita yritysten kannattaa siis ottaa huomioon tarvitsemiensa hyödykkeiden hintojen vaihtelussa ja sen aiheuttamissa riskeissä?
Tarkempia tietoja varten tutustu Lotan pro gradu -tutkielmaan Hyödykehintariskin hallinta valmistavan teollisuudenalan yritysten hankinnassa täällä.
Jenny Nybom
Konsultointi
Hankinnat ja liiketoiminta
Jätä yhteydenottopyyntö lomakkeen avulla.
