“Ei meillä ole mahdollisuuksia hankintojen kehittämiseen, kun aika ei riitä edes jokapäiväiseen tekemiseen!”
Kuulostaako liiankin tutulta? Juuri nyt monessa organisaatiossa on parhaillaan koko ajan armoton kiire ja niin sanottuja tulipaloja syttyy eri puolilla aiheuttaen yhä enemmän kiirettä. Milloin viimeksi olet pysähtynyt miettimään, miksi on kiire ja mikä kiireen aiheuttaa? Avainsana on miksi. Ei kuka, vaan aina miksi. Tällä tärkeällä kysymyksellä on valtava voima, kun se oivalletaan. Pysähdytään hetkeksi - edes tämän blogin ajaksi.
Milloin viimeksi olette pohtineet organisaatiossa yhdessä:
Tässä listattuna muutamia avainkysymyksiä, joiden kautta voi lähteä herättelemään ajatuksia siitä, olisiko omassa toiminnassa kenties jotain kehitettävää.
Hankintojen kehittäminen linkittyy aina suoraan yrityksen liiketoimintaan ja tavoitteisiin. Hankinnat eivät ole erillinen toiminto vaan yksi osa kokonaisuudesta, jonka pitää osaltaan varmistaa, että yrityksen liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan. Keskeisiä asioita, joita tulee ottaa ottaa huomioon:
Näiden keskeisten asioiden kautta varmistetaan, että hankintojen kehittäminen ei ole ainoastaan hankinnan tai yrityksen johdon agendalla, vaan koko yrityksen agendalla. Jos näin ei ole, niin rehellisesti sanottuna kokonaisvaltainen hankintojen kehittäminen kannattaa siirtää hetkeksi taka-alalle ja laittaa perustukset ensin kuntoon. Mitä sitten tarkoittaa kokonaisvaltainen hankintojen kehittäminen? Oheinen kuva avaa hyvin tätä kokonaisuutta.
Kehittämisessä tulee ymmärtää hankinnan eri tasot strategisesta operatiiviseen ja käydä läpi toimintoja prosesseina - ei vain hankinnan osalta, vaan kokonaisuuden näkövinkkelistä.
Lähtökohta on nykytilan kokonaisvaltainen ymmärtäminen, sillä se on perusta kaikelle kehittämiselle. Ilman panostamista nykytilan ymmärtämiseen koko kehittäminen voi lähteä jo alkuvaiheessa ”väärille urille” liian vahvojen näkemysten perusteella, jotka voivat olla peräisin hyvin subjektiivisesta näkövinkkelistä. Nykytilaa kannattaa tarkastella aina vähintäänkin kolmesta tärkeästä tulokulmasta:
Kokonaisvaltaisen nykytilan kartoituksen perusteella tunnistetaan keskeiset kehityskohteet ja voidaan näin laatia selkeä suunnitelma kehittämiselle. Tyypillisesti nykytilan kartoituksessa tunnistetaan myös osa-alueita, joilla voidaan saavuttaa nopeilla toimenpiteillä ensimmäisiä konkreettisia kehitysaskeleita.
Kehittämisvaiheessa on erittäin tärkeää osallistaa ihmiset, eli koko organisaatio kehittämiseen. Tämä luo pohjan ja sitoutumisen uudelle toimintamallille, mikä on erittäin tärkeää muutoksen läpiviennissä. Kehittämisessä on tärkeää miettiä hankintoja kokonaisuutena ja miten se linkittyy yrityksen muihin toimintoihin eri tasoilla. Eli käytännössä miten sisäinen yhteistyö toimiin niin strategisella kuin operatiivisellakin tasolla. Molemmissa tasoissa eri toimintojen saumaton yhteistyö luo perustan kaikelle tekemiselle; strategisella tasolla kategoriajohtaminen ja operatiivisella tasolla päivittäisjohtaminen.
Kehittämisestä ei kannata tehdä liian teoreettista vaan pitää se mahdollisimman käytännönläheisenä. Mietitään mikä toimintatapa tai -malli toimii juuri oman kokoisessa organisaatiossa. Sitten kokeillaan ja opitaan, ja kehitetään lisää.
Loppuviimein kaikkein tärkein vaihe kehittämisessä on jalkauttaminen - asioiden käytäntöön vienti. Ilman tätä vaihetta edelliset vaiheet valuvat hukkaan ja saavat organisaatiossa aikaan turhautumisen. Selkeä yhdessä tehty suunnitelma, seuranta ja valmius tehdä muutoksia suunnitelmaan ihmisten osallistamisen kanssa ovat kaiken a ja o menestyksekkäälle kehittämisen matkalle.
Muista että tuloksellisuus edellyttää sitoutumista, yhteistyötä ja muutosherkkyyttä – kuuntele, motivoi ja sitouta!
Jätä yhteydenottopyyntö lomakkeen avulla.
